PVVOK historiaa tiedottamisesta 2007.

PVVOK historiaa tiedottamisesta 2007.

Seuraavan sisältöisen Kertomuksen julkaisin 6,11,2007 joka myös oli luettavissa pvvok.net sivuillamme.

Pohjois – Vartsalan vesiosuuskunta

Pohjois – Vartsalan vesiosuuskunta, perustettiin 26.09.2007  Kustavin kunnantalolla Kivimaalla. Vesiosuuskunta on jäsentensä omistama osuuskunta, jonka tavoitteena on turvata jäsenilleen laatuvaatimukset täyttävää talousvettä, sekä avustaa muullakin tavoin jäseniään kiinteistön vesi- ja jätevesihuoltoon liittyvissä kysymyksissä.

Osuuskunnan hallinnossa ylintä päätäntävaltaa käyttää jäsenistö, joka osuuskunnan vuosikokouksessa päättää sääntömääräisistä (12§:n) asioista ja valitsee osuuskunnalle hallituksen. Osuuskunnan varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa (11§).

Hallitus koostuu osuuskunnan jäsenistä / aviopuolisoista tai osuuskunnan jäsenenä olevista yhteisön edustajista. Hallitukseen (14§) kuuluu seitsemän jäsentä. Varajäseniä hallituksessa ei ole.

Pohjois – Vartsalan alueelle on laadittu syksyn 2007  aikana vesihuolto suunnitelma, joka kattaa reitin Hilappajärven itärannalta  Kalviikinpuhdintien kautta Kalviikinpuhdin rantaan. Tästä suunniteltu putkilinja jatkaa vesistönalituksena  tarjoten rantakiinteistöille mahdollisuuden liittymiseen Vapaakarintien ja myöhemmin myös Satuniementien varrella sijaitseville kiinteistöille. Vesi johdetaan Kustavin kunnan omistamasta runkoputkesta.

Pohjois – Vartsalan vesiosuuskunta vastaa vesiputken / kiinteistökohtaisen sulkuventtiilin tuonnista kiinteistön raja-alueelle kiinteistön omistajan kanssa yhdessä sovitulle paikalle.

Puhdas vesi toimitetaan Uudenkaupungin verkostosta. Jätevedet jokainen kiinteistö hoitaa jätevesien käsittelystä annettujen määräysten mukaisesti itse. Vesiosuuskunta voi avustaa sopivan ratkaisun ja toimittajan valinnassa. Jätevesiverkosto ei kuulu nyt suunnitteilla olevaan vesihuoltoverkostoon. Viemäriverkostosta päätettiin luopua, koska osalla kiinteistöistä on jo kalliit investoinnit tehty, eikä kunnalla ole valmiita suunnitelmaa alueen viemäröintijärjestelmän rakentamisesta. Tällöin rakennuskustannukset myös jäävät huomattavasti pienemmiksi.

Hankkeen rahoitus katetaan liittymismaksutuloilla, sekä osuuskunnan ottamalla pitkäaikaisella pankkilainalla. Avustuksia vesiosuuskunta ei saa viemäriverkon puuttumisen vuoksi.

Lisäkommentti: Näillä ajatuksin mentiin vuoden 2007 lopussa. Vesijohtolinjojen suhteen jouduimme tekemään alkuperäissuunnitelmasta melkoisisakin muutoksia johtuen maa-/vesialueen omistajien asenteista ja maasto-olosuhetistakin. Valitettavasti tällaiset vastoinkäymiset merkitsivät kustannuksia joita oli mahdoton ennakoida. Projekti eteni ja se oli pääasia.

Juhani Helminen