PVVOK historiaa no:3

PVVOK historiaa no:3

Seuraavin ajatuksin lähdin vesiosuuskutaamme perustamaan. Se mihin olemme päätyneet ei aivan vastaa suunnitelmaani muuten kun taloudellisessa mielessä. Eli olemme vaelattomia ja taloudellinen tilanteemme on kestävällä pohjalla ja niin tulee jatkossakin olla.

Eli tällä kirjeellä jonka osoitin kunnanjohtaja Veijo Kataralle projekti käynnistyi.

Keskiviikko, 1. elokuuta 2007

Juhani Helminen

Keskitie 15

21280 Raisio

Puh. 4387114 / 0400 665773

Sähköposti: juhanihe@dnainternet.net / juhani.helminen@gmail.com

KUSTAVIN KUNTA

Kunnanjohtaja Veijo Katara

Asia: Vesi- ja jätevesijärjestelmän suunnittelu Pohjois – Vartsalan alueelle.

Hei!

Tästä Vesiosuuskunta-asiasta herännyt seuraavia mietteitä. Olen pyrkinyt käymään hyvin laajaa ja syvällistä keskustelua asiaan eri kulmilta perehtyneiden henkilöiden kanssa. Kokonaiskuva on mielestäni hahmottumassa sille tasolle, että jatkotoimista tulisi lähiaikoina päättää. Eli käytännössä merkitsisi nk. projektiryhmän perustamista vesikysymykseen kiinnostuksensa esittäneistä henkilöistä. Tällä ryhmällä työstämme asiaa eteenpäin.

Tämän ryhmän kokoonpanoon katson automaattisesti kuuluvan Kustavin kunnan edustajan/edustajat, koska kunta viimekädessä vastaa vesihuollon kokonaisvaltaisesta suunnittelusta alueellaan. Tästä vastuusta kunta ei voi irtaantua varsinkaan kun vesi otettaisiin kunnan järjestelmästä. Mitä todennäköisemmin perustettava vesiosuuskunta myöhemmässä vaiheessa liitettäisiin kunnan yleiseen verkostoon, mikä tietenkin hallinnon ja joustavan toiminnankin kannalta olisi mielekästä.

Tämän vuoksi olen päätynyt esittämään Kustavin Kunnan hallinnolle seuraavaa:

Kunnanhallitus / valtuusto.

Arvoisat kunnanhallituksen / valtuuston jäsenet. Tarkoitukseni on selvittää ja mahdollisuudet keskitettyyn vesi- ja jätevesiverkoston rakentamiseen myöhemmin tarkoin rajatulle alueelle Pohjois – Vartsalan kylään. Lähtökohtana on, että vesijohdon runkolinja lähtisi Hilappajärven rannalta seuraten Vuosnaistentien reunaa Satuniementielle. Runkolinja palvelisi Vuosnaistentien kummallekin puolelle jääviä kiinteistöjä ja mahdollistaisi liittymät näille kiinteistöryhmille. Osa pää- /haaralinjoista tulisi tehdä nk. vesistönalituksina.

Alustavassa tiedustelussa, jonka olen jakanut ko. alueen postilaatikkoihin on tullut myönteisiä vastauksia jo tähän mennessä runsaasti eli hankeen selvitystyötä kannattaa jatkaa. Tähän tehtävään perustamme nk. projektiryhmän, joka työstää esitutkinta-aineistoa eteenpäin tavoitteena vesiosuuskunnan perustaminen ko. alueelle.

Koska hankkeen tulee olla osa kunnan yleistä vesi- ja viemäröintisuunnitelmaa (Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/689 4 § 2 mom.) tukien saamiseksi esitän harkittavaksi seuraavaa:

  1. Kunnan aluetta kattava vesi- ja jätevesihuoltosuunnitelma.
  2. Kunnanhallinto nimeäisi edustajansa perustettavaan projektiryhmään, jotta tiivis yhteistyö ja kunnan intressit tulisivat alusta asti huomioiduksi vesihuoltokysymyksessä.
  3. Kunta osallistuisi myös alustavan suunnitelman laatimiseen myöhemmin tarkemmin rajatulle alueelle yhdessä alueen kiinteistönomistajista perustetun projektiryhmän kanssa. Koska suunnitelma liittyisi koko kunnan yleiseen Vesi- ja jätevesihuollon kokonaissuunnitelmaan, laatimisesta koituvat kustannukset maksaisi kunta. Tällainen alustava suunnitelma (vaaditaan tuen hakemiseen) ei kustannukseltaan ole merkittävän suuri. Ehkä muutamasta sadasta 2000 € (arvio suunnittelijalta).

Perustelu: Kunnan tulee vastata kunnallistekniikan kokonaisvaltaisesta suunnittelusta alueellaan. Yksittäiset vesiosuuskunnat voivat vain omalta osaltaan täydentää ja tukea kunnan vesihuoltojärjestelmää väliaikaisesti.

On ymmärrettävää, että asukasluvultaan pieni ja harvaanasuttu kunta ei voi kaikkialle asukkaille kunnan alueelle järjestää yhdenmukaisia vesi- ja jätevesipalveluja vaan päätöksiä tehdään priorisoimalla. Tämän vuoksi kunnan päättäjien tulisikin nähdä vesiosuuskunnat sijoituksena tulevaisuuteen eli pieni satsaus nyt merkitsee suurta säästöä tulevaisuudessa. Monessa kunnassa tikittää ” aikapommi”, joka laukeaa 2014 alussa. Tuskin Kustavin kunta haluaa kuulua näihin ihmeitä odottaviin kuntiin?

  • Keskitetty jätevesiverkko.

Monet kiinteistöt sijaitsevat kalliopohjaisella alueella johon umpitankkien ja sakokaivojen / suodatuslaitteiden sekä imeytyskenttien rakentaminen on kallista ja jopa mahdotonta. Asuminen joka tapauksessa tuottaa ainakin ”harmaata” jätevettä joka jo nykysäännöksillä tulee käsitellä ja johdattaa hyväksyttävällä tavalla maaperään tai kerätä umpitankkiin. Umpitankkien jatkuva tyhjentely voidaan välttää, joko keskitetyllä viemäröinnillä kunnan alueella tai isommalla umpitankilla johon määrätyn alueen kiinteistöt johdattavat jätevetensä.

Kunnan jätevesiverkoston suunnittelussa tulisi huomioida em. vaihtoehto, joka antaisi kunnalle aikaa kehittää omaa verkostoaan hallitusti ja taloudellisesti edullisella tavalla.

Rakennustoimen taholta olisi varmasti vakavasti harkita WC- kulttuuria uudelleen. ”pökäleitten” huuhtominen kalliilla puhdistetulla vedellä ei tunnu järkevältä. Tekniikka kehittyy jatkuvasti nk. vedettömien vaihtoehtojen osalla. Biokompostorit lienevät lähitulevaisuutta ja oikeampi päätepiste ”pökäleille” haja-asutusalueella. Harmaat vedet voidaan jo nykytekniikalla (suodattimilla) puhdistaa lähes suoraan luontoon imeyttämisen tasolle kiinteistökohtaisesti tai naapurin kanssa yhteisesti.

Kiinteistöt ovat velvoitettuja esittämään miten vesihuolto kiinteistöllä on ratkaistu. Tämä on jo nykypäivää, mutta monellako tehtynä?

Perustelu:

  1. Järjestelmä voitaisiin joustavasti myöhemmin kytkeä laajempaa kokonaisuutta palvelevaan jätevesiverkostoon.
  2. Jatkossakin jätetankki voisi toimia ”puskurina” eli keräisi raskaan lietteen ja tasaisi jäteveden virtausta eteenpäin.
  3. Kiinteistöjen tontit säästyisivät laajoilta ympäristöä rumentavilta kaivuu- ja louhintatöiltä.
  4. Kustannussäästö olisi niin rakenteiden kuin huoltotoimien osalta merkittävät.
  5. Järjestelmä olisi järkevämpi vaihtoehto nk. pienpuhdistamolle jonka toimintavarmuudesta ei koskaan ole takeita.
  6. Tankkien tyhjennys keskitetysti alan yrittäjän kanssa poistaisi murheen kiinteistön omistajilta.

Huomioitavaksi.

 Muissakin kunnissa kunnat ovat katsoneet suunnittelun jopa kuuluvan kunnan rakennustoimelle. Saamani tiedon mukaan esim. Liedon kunta on  vastannut runkolinjan rakentamisesta vesiosuuskunnalle.

Taloudellisesti tällaista projektia on vaikea käynnistää sillä jo perusasioiden selvitystyö on aikaa vievää ja tulee maksamaan matka-, puhelin-, kopiointi-, materiaalihankintakustannuksina. Omalle ajankäytölle ei hintaa luonnollisesti voi  asettaa.

Tosiasia kuitenkin on, että vesiosuuskuntaa ei voida perustaa ellei alkuselvityksiä ensin joku tee. Paradoksaalista asiassa on, että mikäli tällaista yhteistä asiaa alkaa ajamaan niin saa oman työnsä lisäksi maksaa kaikki kulut itse. Tässä kunnan tulisi ainakin osin ottaa myös taloudellista vastuuta.

Merkillepantavaa on, että ympärivuotisen asutuksen saamiseksi kuntaan kunnallistekniikka on avainasemassa. Kunnon käyttövesi on elinehto. Kaikilla ei ole halua eikä edes mahdollisuuksia rahdata kilometrien päästä vettä asunnolleen. Talviaika vielä pahentaa ongelmaa.

Terveisin osa-aikainen Kustavilainen vuodesta 1969

                                                                                                                    _____________________________________

                                                                                                                                      Juhani Helminen

Paljon on tämän jälkeenkin tullut kirjoitettu moneen suuntaan, eikä vain kirjoitettu kyllä ihan konkreettisesti myös osallistunut maastotöihin. Tosin aiemmin monet hallituksen jäsenetkin sitä tekivät pyyteettömästi. Ilman talkootyötä ei meillä olisi tilanne hallussamme kuten nyt.

Toivottavasti jatkossakin löydämme yhteisen sävelen tässä asiassa?

Juhani Helminen