Olemme osa Kustavin kuntaa
Yleiskuvaus
Vesiosuuskunnan säännöt
PVVOK Logo
Yleiskuvaus
Pohjois – Vartsalan vesiosuuskunta, perustettiin Kustavin kunnantalolla Kivimaalla 26.09.2007. Vesiosuuskunta on jäsentensä omistama osuuskunta, jonka tavoitteena on turvata jäsenilleen laatuvaatimukset täyttävää talousvettä, sekä avustaa muullakin tavoin jäseniään kiinteistön vesi- ja jätevesihuoltoon liittyvissä kysymyksissä.
Jäsenistö käyttää ylintä päätäntävaltaa ja osuuskunnan vuosikokouksessa päättää sääntömääräisistä asioista, sekä valitsee osuuskunnalle hallituksen.
Osuuskunnan varsinainen kokous (vuosikokous) pidetään kerran vuodessa toukokuun loppuun mennessä.
Osuuskunnan hallitus koostuu jäsenistä/aviopuolisoista tai osuuskunnan jäsenenä olevista yhteisön edustajista. Hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Varajäseniä hallituksessa ei ole.
Toiminta alkoi laatimalla Pohjois – Vartsalan alueelle syksyn 2007 aikana alustava vesihuolto suunnitelma, joka kattoi aluksi reitin Vuosnaisten vesijohtoasemalta Hilappajärven pohjoisrannan kautta Kalviikinpuhdintien, Kalviikinpuhdin raitin kautta Norpinlahden rantaan. Täältä suunniteltu putkilinja jatkoi vesistönalituksena tarjoten rantakiinteistöille mahdollisuuden liittymiseen Vapaakarintien ja myöhemmin myös Satuniementien varrella sijaitseville kiinteistöille.
Myöhemmin vesijohtolinjaan liittyivät mm. Pyöskerin, Viliskerin ja jopa Anavaisten kylässä sijaitsevia kiinteistöjä.Vuonna 2010 Etelä-Vartsalan Koelsuun alue liittyi vesijohtolinjaan. Myöhemmin Kalholma, Viliskeri, Santasaari, jne. aina Krooknaistenniemeen asti.
Alun alkaen urakka suunniteltiin neljävaiheiseksi, josta vaihe 1 käsitti maahan upottamista ja vaihe 2 – 4 pääosin vesistöalitusta. Vaihe 5 saatiin toimitettua hyvälaatuista talousvettä ja jopa paineviemärivalmius nousemaan n. 20 taloudelle. Vaihe 1 ja osaltaan vaihe 5 vesijohtolinja varustettiin paineviemärivalmiudella, jonka kustannukset maksoivat liittyjät erikseen ja siihen saatiin pienehkö ELY-keskuksen kautta kanavoitu avustus vaihe 1 osalle.
Valitettavasti kaikille ei ole voitu, eikä voida taata ympärivuotista vesiliittymää vaan nk. kesävesilinja haasteellisen maaston vuoksi. Putken upottaminen esim. kallioperään on todella kallista ja esteettisesti mahdotonta hyväksyä. Valtaosa on kuitenkin kesäasuntoja ja veden käyttö ajoittuu pakkasettomaan aikaan.
Vesi on kaikille kuitenkin se tärkein asia ja sitä vesiosuuskunta pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan toimittamaan kohtuullisin kustannuksin. Emme ole voittoa tavoitteleva liikeyritys vaan jäsentensä omistama osuuskunta ja toivottavasti sellaisena pysymmekin.
Hankkeiden rahoitus katetaan liittymismaksutuloilla. Velkaa vesiosuuskunnalla ei ole ja kassatilanne pyritäänkin pitämään riittävänä mahdollisten takaiskujen varalle.
2012 lopussa vesiosuuskunnalla oli 130 jäsentä/omistajaa ja nyt 2018 olemme ylittäneet jo 160:n rajan. Pienoista kasvua on jatkossakin odotettavissa kun mökeillä tapahtuu sukupolven/omistajien vaihdoksia. Toki uusiakin kiinteistöjä alueellemme perustetaan.
Vesiosuuskunnan säännöt
Perustamisasiakirjan LIITE A
(Korjattu PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN 06.11.2007 korjauskehotuksen Dnro 2007/828418 mukaan 4§
ja poistettu tilintarkastajia ja tilintarkastusta koskeva osa).
POHJOIS-VARTSALAN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT
1 § Toiminimi ja kotipaikka
Osuuskunnan toiminimi on Pohjois-Vartsalan vesiosuuskunta ja kotipaikka on KUSTAVI.
2 § Toimiala
Osuuskunnan toimialana on rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesi- ja kiinteistöhuoltopalveluja pääasiassa jäsenille.
Osuuskunnan palveluksia saavat hallituksen hyväksymän sopimuksen tehtyään käyttää muutkin kuin jäsenet.
3 § Jäseneksi ottaminen
Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä siitä kirjallinen hakemus hallitukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta.
Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty.
Jos hallitus ei hyväksy hakijaa jäseneksi, hallitus voi alistaa asian osuuskunnan kokouksen ratkaistavaksi.
4 § Osuudet
Jäsenellä on oltava yksi (1) osuuskunnan osuus.
5 § Osuusmaksu
Maksu osuudelta on kaksisataa (200) euroa.
Osuusmaksu on suoritettava rahassa yhdessä erässä kuukauden kuluessa jäseneksi hyväksymisestä.
6 § Liittymismaksu
Osuusmaksun lisäksi kukin jäsen maksaa jokaista erillistä vesiliitäntäänsä kohti liittymismaksun.
Osuuskunnan kokous päättää liittymismaksun määrästä, määräämisperusteista, maksuajasta ja -tavasta ja muista ehdoista
tai se voi valtuuttaa hallituksen päättämään niistä. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään vuodeksi (1) kerrallaan.
Osuuskunnan hallituksella on valta päättää, että määrätynlaisista johtoliittymistä ei peritä liittymismaksua.
Jäsen voi siirtää liittymismaksulla saamansa edut kiinteistön luovutuksen yhteydessä sen uudelle omistajalle tai haltijalle.
Liittymismaksu palautetaan, kun osuuskunnan palvelujen käyttö lakkaa kiinteistöllä pysyvästi rakennusten poistuessa käytöstä
ja liittymissopimus irtisanotaan.
Kuolleen jäsenen oikeudenomistaja, jolle tämän osuus on siirtynyt, samoin kuin se, jolle jäsen on siirtänyt osuutensa,
on siirtyneen osuuden osalta vapaa liittymismaksun suorittamisesta sellaisin edellytyksin kuin jäljempänä on sanottu.
7 § Ylimääräinen maksu
Osuuskunnan kokous voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää ylimääräisen maksun perimisestä jäseniltä toiminnan aikana kiinteistön
ostamista, rakennusten uusimista ja korjaamista tai uusien laitteiden hankkimista ja rahoittamista varten. Maksu voidaan periä ehdolla,
että sitä ei palauteta, tai se voidaan ottaa lainana. Muuten maksusta määrää hallitus.
Ylimääräistä maksua peritään tai otetaan lainana jäseniltä samojen perusteiden mukaan kuin liittymismaksua tai sen mukaan kuin
kukin jäsen käyttää hyväkseen osuuskunnan palveluita tai samanaikaisesti näillä molemmilla perusteilla. Ylimääräistä maksua
voidaan kunkin tilikauden aikana määrätä jäsenten suoritettavaksi yhtenä tai useampana eränä yhteensä enintään jäsenten
liittymismaksujen nimellismäärä.
Jos ylimääräistä maksua otetaan lainana, lainaerät palautetaan jäsenille aikaisintaan viiden vuoden ja viimeistään kymmenen vuoden
kuluttua sen tilikauden päättymisestä lukien, jolloin kukin lainaerä on jäseniltä peritty. Jos jäsenyys lakkaa sitä ennen, saa jäsen
lainan takaisin samalla kertaa kuin osuusmaksunsa. Laina saadaan palauttaa samoin yleisin edellytyksin kuin osuusmaksu.
8 § Jäsenten henkilökohtainen vastuu
Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan sitoumuksista tai muista veloista.
9 § Vesiverkoston rakentaminen, kunnossapito ja uusiminen
Osuuskunta huolehtii vesijohtojen rakentamisesta ja kunnossapidosta hallituksen määräämään liittämiskohtaan saakka.
10 § Jäsenen velvollisuudet
Jäsen on velvollinen:
1) tekemään hallituksen hyväksymän sopimuksen liittymisestä ja osuuskunnan palvelujen käyttämisestä
2) noudattamaan osuuskunnan hallituksen hyväksymiä kulloinkin voimassa olevia yleisiä määräyksiä vesilaitokseen liittymisestä
ja laitoksen käytöstä
3) luovuttamaan osuuskunnan käyttöön korvauksetta maata jäsenten kiinteistölle johtavien osuuskunnan vesijohtojen rakentamista,
korjaamista ja uusimista varten
4) kohtuullista korvausta vastaan myöntämään osuuskunnalle oikeuden rakentaa, korjata ja uusia maallaan myös muita kuin
3) kohdassa mainittuja vesijohtoja
5) sallimaan, että hallitus tai sen valtuuttama henkilö tarkastaa vesiverkostoon liitetyt johdot.
11 § Osuuskunnan kokoukset
Osuuskunnan varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä ennen toukokuun loppua.
Ylimääräinen osuuskunnan kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai se on muutoin lain mukaan pidettävä.
Kokoukset pidetään osuuskunnan kotipaikassa, jollei hallitus yksittäistapauksessa määrää kokouspaikaksi jotakin muuta
Suomen paikkakuntaa.
Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneilla jäsenillä
on enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Vaalissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan vaali
ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Ellei vaaleissa, milloin toimeen tai tehtävään on ehdotettu useampaa kuin kahta henkilöä, kukaan ole saanut enemmistöä annetuista
äänistä, toimitetaan uusi äänestys niistä ehdokkaista, joita on äänestyksessä kannatettu. Valituksi katsotaan tällöin se,
joka on saanut suurimman äänimäärän.
Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Ääniluettelo on otettava pöytäkirjaan
tai liitettävä siihen. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset ja äänestyksen tulos. Jos päätös on äänestyksen tulos,
on pöytäkirjaan merkittävä, miten äänet ovat jakautuneet.
Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun pöytäkirjantarkastajan tarkastettava
ja allekirjoitettava.
12 § Osuuskunnan vuosikokous
Osuuskunnan vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä vähintään kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja äänten laskijaa
2) todetaan, onko kokouskutsu toimitettu sääntöjen määräämällä tavalla ja onko kokous muutoin laillinen
3) esitetään hallituksen toimintakertomus sekä tilinpäätös
4) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
5) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille tilikaudelta
6) päätetään ylijäämän käyttämisestä
7) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot
8) valitaan tarvittavat jäsenet hallitukseen
9) esitetään hallituksen talousarvioehdotus seuraavalle tilikaudelle
10) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
13 § Kokouskutsu ja muut tiedonannot
Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Kutsu osuuskunnan kokoukseen on toimitettava jäsenille aikaisintaan kahta kuukautta
ja viimeistään viikkoa ennen kokousta.
Jos kokouksessa käsitellään osuuskuntalain 4 luvun 12 §:ssä mainittua asiaa, kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta
ja viimeistään kuukautta ennen kokousta.
Kokouskutsu toimitetaan ilmoituksella, joka julkaistaan ainakin yhdessä osuuskunnan kokouksen määräämässä sanomalehdessä,
tai postitse, kirjallisesti lähettiä käyttäen, telekopiona tai sähköpostiviestinä jokaiselle jäsenelle, jonka osoite on osuuskunnan tiedossa.
Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai osuuskuntalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua asiaa taikka uusien osuuksien,
lisäosuuksien tai sijoitusosuuksien antamista, kutsussa on lisäksi mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö.
14 § Hallitus
Osuuskunnan hallitukseen kuuluu seitsemän ( 7) jäsentä, jotka valitaan toimiinsa kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Hallitukseen voidaan valita osuuskunnan jäsen tai vaihtoehtoisesti hänen aviopuolisonsa ja osuuskunnan jäsenenä olevan yhteisön edustaja.
Sellainen jäsen tai sellaisen jäsenyhteisön edustaja, joka ei säännöllisesti käytä hyväkseen osuuskunnan palveluksia, ei saa kuulua hallitukseen.
Hallituksen jäsenistä on erovuorossa vuosittain kaksi ( 2 ) jäsentä, aluksi arvan mukaan ja sitten vuorottain.
Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
15 § Hallituksen kokoukset
Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla vähintään neljä (4) jäsentä. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille
ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Hallituksen jäsenen mielipide tulee huomioida päätöstä
tehtäessä mikäli se on todistettavasti annettu huolimatta siitä, onko hän fyysisesti kokouksessa läsnä vaiko ei. Tällaisia mielipiteen ilmaisuja
on esim. ennakolta jätetty kirjallinen kannanotto, sähköposti ja puhelinyhteys kokoukseen.
Hallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai jos äänet menevät tasan,
se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Hallituksen puheenjohtajan vaalissa äänten mennessä hallituksessa tasan puheenjohtaja valitaan arvalla.
Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Lisäksi puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen
jäsen sitä vaatii
Hallitus käsittelee muun muassa seuraavat asiat:
1) päättää osuuskunnan palveluista perittävistä maksuista
2) päättää osuuskunnan palvelujen tarjoamista koskevien sopimusten ehdoista
3) tarkastaa osuuskunnan omaisuuden ja rahavarojen hoitoa sekä kirjanpitoa tahi määrää jonkun jäsenistään ajoittain toimittamaan
tällaisia tarkastuksia
4) päättää osuuskunnan kokouksen koolle kutsumisesta ja valmistelee siinä käsiteltävät asiat ja
5) käsittelee muita hallituksen toimivaltaan kuuluvia ja sen toimenpiteitä vaativia asioita.
6) Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja, jos hallitukseen kuuluu useita
jäseniä, vähintään kaksi (2) hallituksen siihen valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenellä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi
pöytäkirjaan. Pöytäkirja on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
16 § Toiminimen kirjoittaminen ja prokuura
Osuuskunnan toiminimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet aina kaksi yhdessä.
Hallitus voi antaa toiminimen kirjoittamisoikeuden osuuskunnan palveluksessa oleville henkilöille siten, että he kirjoittavat toiminimen
kukin erikseen yhdessä tai hallituksen jonkun jäsenen kanssa.
Hallitus voi päättää myös prokuuran antamisesta.
17 § Tilikausi ja tilinpäätös
Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös.
Tilinpäätöksen tulee olla valmiina viimeistään ennen maaliskuun loppua.
18 § Velkakiinnitys
Hallituksella on valta ilman osuuskunnan kokouksen antamaa lupaa kiinnityttää velasta osuuskunnan kiinteää omaisuutta tai
vuokraamalla olevat rakennukset vuokraoikeuksineen.
19 § Osuuden siirto ja siirron saajan oikeus
Osuus voidaan siirtää, mutta jäsenyyttä ei voida toiselle luovuttaa.
Jos jäsen on siirtänyt osuutensa toiselle, on siirronsaaja, joka täyttää jäseneksi pääsemisen edellytykset, hyväksyttävä
osuuskunnan jäseneksi.
Siirronsaajan on haettava osuuskunnan jäsenyyttä kuuden kuukauden kuluessa siirrosta.
Siirronsaajalla on oikeus lukea hyväkseen siirtäjän suorittama liittymismaksu samoin kuin osuusmaksunsa lyhennykseksi siirtäjän
osuusmaksusta osuuskunnalle maksettu määrä. Siirronsaaja saa tällöin myös muut osuuskuntalakiin ja näihin sääntöihin perustuvat
taloudelliset edut ja velvollisuudet, jotka siirtäjällä olisi ollut, jos hänen jäsenyytensä olisi jatkunut.
20 § Kuolleen jäsenen oikeudenomistajan oikeus
Kuolleen jäsenen oikeudenomistajalla, jolle oikeus tämän osuusmaksuun on siirtynyt, on oikeus jäseneksi pääsemiseen, jos hän
vuoden kuluessa kuolinpäivästä hakee osuuskunnan jäsenyyttä ja edellytykset jäsenyyden saamiseen muutoin ovat olemassa.
Oikeudenomistajalla, joka sanotussa ajassa tekemästään hakemuksesta hyväksytään osuuskunnan jäseneksi, on tällöin oikeus
lukea hyväkseen vainajan suorittama liittymismaksu samoin kuin osuusmaksunsa lyhennykseksi vainajan osuusmaksusta
osuuskunnalle maksettu määrä. Oikeudenomistaja saa tällöin myös muut osuuskuntalakiin ja näihin sääntöihin perustuvat
taloudelliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka vainajalla olisi eläessään ollut.
21 § Jäsenen erottaminen
Osuuskunnan hallitus päättää jäsenen erottamisesta.
Jäsen voidaan erottaa osuuskunnasta,
1.
jos jäsen ei saamastaan varoituksesta huolimatta aikanaan suorita maksujaan osuuskunnalle tai täytä muita jäsenyydestä
johtuvia velvollisuuksiaan
2.
jos jäsen kokonaan tai osaksi luopuu käyttämästä hyväkseen osuuskunnan palveluksia
3.
jos jäsen aiheuttaa osuuskunnalle huomattavaa vahinkoa, tai muutoin toimii osuuskunnan etujen ja tarkoitusperien vastaisesti
4.
jos jäsen toimii sopimuksessa mainittujen kulloinkin voimassa olevien yleisten määräysten tai yleisten toimitusehtojen
vastaisesti tai
5.
jos jäsen joutuu konkurssitilaan tai holhouksen alaiseksi.
22 § Osuuskunnan purkautuminen ja selvitystila
Päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta tehdään osuuskunnan kokouksessa.
Päätös on pätevä, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
23 § Varojen jakaminen osuuskunnan purkautuessa
Jos osuuskunta puretaan, päättää osuuskunnan kokous miten osuuskunnan omaisuuden säästö käytetään.
Mikäli säästöä ei jaeta jäsenille, on se käytettävä vesihuoltotoimintaa edistäviin tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
24 § Erimielisyydet
Riidat toiselta puolen osuuskunnan ja toiselta puolen hallituksen jäsenen tai osuuskunnan muun edustajan, selvitysmiehen,
tilintarkastajan tai osuuskunnan jäsenen välillä ratkaistaan osuuskunnan kotipaikkakunnan käräjäoikeudessa.
25 § Sääntöjen muuttaminen
Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Päätös on pätevä, ellei laissa tai näissä säännöissä ole toisin sanottu,
jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosa annetuista äänistä..
PVVOK Logo
