Arkisto 2020

PVVOK historiaa no:3

Seuraavin ajatuksin lähdin vesiosuuskutaamme perustamaan. Se mihin olemme päätyneet ei aivan vastaa suunnitelmaani muuten kun taloudellisessa mielessä. Eli olemme vaelattomia ja taloudellinen tilanteemme on kestävällä pohjalla ja niin tulee jatkossakin olla.

Eli tällä kirjeellä jonka osoitin kunnanjohtaja Veijo Kataralle projekti käynnistyi.

Keskiviikko, 1. elokuuta 2007

Juhani Helminen

Keskitie 15

21280 Raisio

Puh. 4387114 / 0400 665773

Sähköposti: juhanihe@dnainternet.net / juhani.helminen@gmail.com

KUSTAVIN KUNTA

Kunnanjohtaja Veijo Katara

Asia: Vesi- ja jätevesijärjestelmän suunnittelu Pohjois – Vartsalan alueelle.

Hei!

Tästä Vesiosuuskunta-asiasta herännyt seuraavia mietteitä. Olen pyrkinyt käymään hyvin laajaa ja syvällistä keskustelua asiaan eri kulmilta perehtyneiden henkilöiden kanssa. Kokonaiskuva on mielestäni hahmottumassa sille tasolle, että jatkotoimista tulisi lähiaikoina päättää. Eli käytännössä merkitsisi nk. projektiryhmän perustamista vesikysymykseen kiinnostuksensa esittäneistä henkilöistä. Tällä ryhmällä työstämme asiaa eteenpäin.

Tämän ryhmän kokoonpanoon katson automaattisesti kuuluvan Kustavin kunnan edustajan/edustajat, koska kunta viimekädessä vastaa vesihuollon kokonaisvaltaisesta suunnittelusta alueellaan. Tästä vastuusta kunta ei voi irtaantua varsinkaan kun vesi otettaisiin kunnan järjestelmästä. Mitä todennäköisemmin perustettava vesiosuuskunta myöhemmässä vaiheessa liitettäisiin kunnan yleiseen verkostoon, mikä tietenkin hallinnon ja joustavan toiminnankin kannalta olisi mielekästä.

Tämän vuoksi olen päätynyt esittämään Kustavin Kunnan hallinnolle seuraavaa:

Kunnanhallitus / valtuusto.

Arvoisat kunnanhallituksen / valtuuston jäsenet. Tarkoitukseni on selvittää ja mahdollisuudet keskitettyyn vesi- ja jätevesiverkoston rakentamiseen myöhemmin tarkoin rajatulle alueelle Pohjois – Vartsalan kylään. Lähtökohtana on, että vesijohdon runkolinja lähtisi Hilappajärven rannalta seuraten Vuosnaistentien reunaa Satuniementielle. Runkolinja palvelisi Vuosnaistentien kummallekin puolelle jääviä kiinteistöjä ja mahdollistaisi liittymät näille kiinteistöryhmille. Osa pää- /haaralinjoista tulisi tehdä nk. vesistönalituksina.

Alustavassa tiedustelussa, jonka olen jakanut ko. alueen postilaatikkoihin on tullut myönteisiä vastauksia jo tähän mennessä runsaasti eli hankeen selvitystyötä kannattaa jatkaa. Tähän tehtävään perustamme nk. projektiryhmän, joka työstää esitutkinta-aineistoa eteenpäin tavoitteena vesiosuuskunnan perustaminen ko. alueelle.

Koska hankkeen tulee olla osa kunnan yleistä vesi- ja viemäröintisuunnitelmaa (Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/689 4 § 2 mom.) tukien saamiseksi esitän harkittavaksi seuraavaa:

  1. Kunnan aluetta kattava vesi- ja jätevesihuoltosuunnitelma.
  2. Kunnanhallinto nimeäisi edustajansa perustettavaan projektiryhmään, jotta tiivis yhteistyö ja kunnan intressit tulisivat alusta asti huomioiduksi vesihuoltokysymyksessä.
  3. Kunta osallistuisi myös alustavan suunnitelman laatimiseen myöhemmin tarkemmin rajatulle alueelle yhdessä alueen kiinteistönomistajista perustetun projektiryhmän kanssa. Koska suunnitelma liittyisi koko kunnan yleiseen Vesi- ja jätevesihuollon kokonaissuunnitelmaan, laatimisesta koituvat kustannukset maksaisi kunta. Tällainen alustava suunnitelma (vaaditaan tuen hakemiseen) ei kustannukseltaan ole merkittävän suuri. Ehkä muutamasta sadasta 2000 € (arvio suunnittelijalta).

Perustelu: Kunnan tulee vastata kunnallistekniikan kokonaisvaltaisesta suunnittelusta alueellaan. Yksittäiset vesiosuuskunnat voivat vain omalta osaltaan täydentää ja tukea kunnan vesihuoltojärjestelmää väliaikaisesti.

On ymmärrettävää, että asukasluvultaan pieni ja harvaanasuttu kunta ei voi kaikkialle asukkaille kunnan alueelle järjestää yhdenmukaisia vesi- ja jätevesipalveluja vaan päätöksiä tehdään priorisoimalla. Tämän vuoksi kunnan päättäjien tulisikin nähdä vesiosuuskunnat sijoituksena tulevaisuuteen eli pieni satsaus nyt merkitsee suurta säästöä tulevaisuudessa. Monessa kunnassa tikittää ” aikapommi”, joka laukeaa 2014 alussa. Tuskin Kustavin kunta haluaa kuulua näihin ihmeitä odottaviin kuntiin?

  • Keskitetty jätevesiverkko.

Monet kiinteistöt sijaitsevat kalliopohjaisella alueella johon umpitankkien ja sakokaivojen / suodatuslaitteiden sekä imeytyskenttien rakentaminen on kallista ja jopa mahdotonta. Asuminen joka tapauksessa tuottaa ainakin ”harmaata” jätevettä joka jo nykysäännöksillä tulee käsitellä ja johdattaa hyväksyttävällä tavalla maaperään tai kerätä umpitankkiin. Umpitankkien jatkuva tyhjentely voidaan välttää, joko keskitetyllä viemäröinnillä kunnan alueella tai isommalla umpitankilla johon määrätyn alueen kiinteistöt johdattavat jätevetensä.

Kunnan jätevesiverkoston suunnittelussa tulisi huomioida em. vaihtoehto, joka antaisi kunnalle aikaa kehittää omaa verkostoaan hallitusti ja taloudellisesti edullisella tavalla.

Rakennustoimen taholta olisi varmasti vakavasti harkita WC- kulttuuria uudelleen. ”pökäleitten” huuhtominen kalliilla puhdistetulla vedellä ei tunnu järkevältä. Tekniikka kehittyy jatkuvasti nk. vedettömien vaihtoehtojen osalla. Biokompostorit lienevät lähitulevaisuutta ja oikeampi päätepiste ”pökäleille” haja-asutusalueella. Harmaat vedet voidaan jo nykytekniikalla (suodattimilla) puhdistaa lähes suoraan luontoon imeyttämisen tasolle kiinteistökohtaisesti tai naapurin kanssa yhteisesti.

Kiinteistöt ovat velvoitettuja esittämään miten vesihuolto kiinteistöllä on ratkaistu. Tämä on jo nykypäivää, mutta monellako tehtynä?

Perustelu:

  1. Järjestelmä voitaisiin joustavasti myöhemmin kytkeä laajempaa kokonaisuutta palvelevaan jätevesiverkostoon.
  2. Jatkossakin jätetankki voisi toimia ”puskurina” eli keräisi raskaan lietteen ja tasaisi jäteveden virtausta eteenpäin.
  3. Kiinteistöjen tontit säästyisivät laajoilta ympäristöä rumentavilta kaivuu- ja louhintatöiltä.
  4. Kustannussäästö olisi niin rakenteiden kuin huoltotoimien osalta merkittävät.
  5. Järjestelmä olisi järkevämpi vaihtoehto nk. pienpuhdistamolle jonka toimintavarmuudesta ei koskaan ole takeita.
  6. Tankkien tyhjennys keskitetysti alan yrittäjän kanssa poistaisi murheen kiinteistön omistajilta.

Huomioitavaksi.

 Muissakin kunnissa kunnat ovat katsoneet suunnittelun jopa kuuluvan kunnan rakennustoimelle. Saamani tiedon mukaan esim. Liedon kunta on  vastannut runkolinjan rakentamisesta vesiosuuskunnalle.

Taloudellisesti tällaista projektia on vaikea käynnistää sillä jo perusasioiden selvitystyö on aikaa vievää ja tulee maksamaan matka-, puhelin-, kopiointi-, materiaalihankintakustannuksina. Omalle ajankäytölle ei hintaa luonnollisesti voi  asettaa.

Tosiasia kuitenkin on, että vesiosuuskuntaa ei voida perustaa ellei alkuselvityksiä ensin joku tee. Paradoksaalista asiassa on, että mikäli tällaista yhteistä asiaa alkaa ajamaan niin saa oman työnsä lisäksi maksaa kaikki kulut itse. Tässä kunnan tulisi ainakin osin ottaa myös taloudellista vastuuta.

Merkillepantavaa on, että ympärivuotisen asutuksen saamiseksi kuntaan kunnallistekniikka on avainasemassa. Kunnon käyttövesi on elinehto. Kaikilla ei ole halua eikä edes mahdollisuuksia rahdata kilometrien päästä vettä asunnolleen. Talviaika vielä pahentaa ongelmaa.

Terveisin osa-aikainen Kustavilainen vuodesta 1969

                                                                                                                    _____________________________________

                                                                                                                                      Juhani Helminen

Paljon on tämän jälkeenkin tullut kirjoitettu moneen suuntaan, eikä vain kirjoitettu kyllä ihan konkreettisesti myös osallistunut maastotöihin. Tosin aiemmin monet hallituksen jäsenetkin sitä tekivät pyyteettömästi. Ilman talkootyötä ei meillä olisi tilanne hallussamme kuten nyt.

Toivottavasti jatkossakin löydämme yhteisen sävelen tässä asiassa?

PVVOK HISTORIAA NO:2

Jatkoa edelliseen. Eli vesiosuuskuntamme alkumetreille.

Elämme aikaa jolloin omistajamme vaihtuvat kiihtyvää tahtia sukupolvenvaihdoksen tai myyntien johdosta. Tämä asettaa tarpeen kertoa perimätietoa uusille vesiosuuskunnastamme vastuun ottaville päättäjille. En lähde alkuaskelista joka löytyy vesiosuuskuntamme esittelystä, mutta toimintamme tarkoituksesta jonka taatusti parhaiten tunnen.

Säännöt:

Vesiosuuskuntamme säännöt esittänyt perustajakokouksessa jossa vähäisin muutoksin hyväksyttiin lähetettäväksi perustusasiakirjojen kanssa Patentti- ja rekisterihallituksen vahvistettavaksi. Saivat lainvoiman ja niihin ei ole sen jälkeen pilkkuakaan muutettu.

Elimme silloin aikaa ennen Rauhalantien liittymää eli Vuosnaisten vesiaseman liittymä oli ensimmäinen ja sen pohjalle rakentuu Rauhalantien liittymä.

Todettakoon, että kaikki edellämainituista kiinteistöistä hyväksyivät sääntömme sellaisenaan liittyessään vesiosuuskuntaamme. Tällöin heille varmasti tuotiin selväksi se, että vesiosuuskuntamme vastaa vain puhtaan käyttöveden toimittamisesta jäsenkiinteistöllemme poikkeustapauksissa muille.

Erehdyin/erehdyimme uskomaan, että Etelä-Vartsalan ottaminen vesiosuuskuntaamme oli hyväksi käyttöveden tarpeessa oleville ihmisille? Kiitollisuutta tästä on kyllä esitetty kovin ikävällä tavalla, mutta tosin vain hyvin harvojen, mutta sitäkin äänekkäämpien taholta.

Valitettavasti tätäkään historiaa ei ole sen aikaisesta hallituksesta paljon jäljellä. Nykyhallituksessa enää todistamassa minun lisäkseni vain Sami Jalonen. Hänen kansaan ei meillä tietääkseni ole ollut ainoastakaan asiasta erimielisyyttä.

Eniten hämmennystä on varmasti jäsenkunnassamme herättänyt kiistat sääntöjemme tulkinnasta joita on eri ”auktoriteetein”avustuksella luettu kun piru raamattua. Minua on kutsuttu valehtelijaksi hallituksen kokouksessa (edellisessä) ja erään jäsenen toimesta jopa puheenjohtajana käsketty pitämään ”turpani kiinni” kun pyrkinyt kertomaan aiemmista päätöksistä. Tällainen käyttäytyminen tulehduttaa suhteet ja järkevä päätöksenteko vaikeutuu kaikissa asioissa. Tällaista en ole kokenut missään aiemmin satoihin eri tason kokouksiin osallistuneena ja useissa myös puheenjohtajana toimineena. Ihmetteleekö vielä joku miksi kannatan nettikokouksia jossa hallituksen jäsenet saavat  esittämään kantansa kirjallisena? Em. käyttäytyminen on niin ala-arvoista, että sitä on täysin mahdotonta hyväksyä. Jos jonkun niin minun vesiosuuskunnan perustajana ja sääntöesityksen tekijänä tulisi tietää mitä säännöillämme on tarkoitettu?

Tosiasiassa säännöistä päättää korkein päättävä elin eli jäsenkokous/vuosikokous. Sääntömuutos esitykset siis tehdään sille sääntöjemme edellyttämässä järjestyksessä jos tarvetta ilmenee. Sääntötulkinnoistakin vuosikokous vastaa ja ihmetyttää miten kevyesti tekemät tulkintaesitykset on jonkun sivuhuudoilla tyrmätty. Perusteella, että ne ovat sääntömuutos ehdotuksia. Kannattaa olla tarkkana näiden sivuhuutojen osalta kun niihin yleensä liittyy jokin oma taka-ajatus?

Eli lähestyvän vuosikokouksen vuoksi muistutan, että muutosesitykset sääntöihin tulee tehdä riittävän ajoissa jotta ne voidaan vuosikokouksen esityslistalle ottaa. Kannattaa kuitenkin perustella esitykset hyvin, ettei niistä tarvitse pitkään kokouksessa keskustella.

PVVOK historiaa 2007

Kustavin rakennuslautakunta                                      31.05.2007                                                 47

Näillä ohjella Pohjois-Vartsalan vesiosuuskuntaa johdettiin ja rakennettiin. Muista ohjeista minulla ei ole kirjallista tietoa. Kaikessa kuitenkin konsultoimme silloista Kustavin kunnan nimeämää yhdyshenkilöä ja meillä ei minun tietojeni mukaan ollut koskaan erimielisyyksiä mistään?

Kustavin kunnanhallitus                                              04.06.2007                                               207

Kustavin kunnanvaltuusto                                           11.06.2007                                                 47

OHJEET VESI-/VIEMÄRIOSUUSKUNTIEN LIITTYMISESTÄ KUNNAN RUNKOJOHTOON

35 §                                     Kustavin kunnan alueelle on perustettu ja on perusteilla muutamia vesiosuuskuntia, joiden tarkoitus on hankkia vettä määrätylle alueelle liittymällä kunnan runkovesijohtoon. Myös kunnan viemäriin osa osuuskuntia olisi ilmeisesti liittymässä.

Tähän asti kunnalla ei ole ollut yhtenäisiä ohjeita osuuskunnille vaan ne on käsitelty tapauskohtaisesti.

Koska vesiosuuskuntien määrä on ainakin kyselyjen mukaan lisääntymässä. olisi hyvä olla yhtenäiset ohjeet siitä miten osuuskuntien liittymiä käsitellään.

Liitteenä nro 2 olevan ohje-ehdotuksen pääajatuksena on, että osuuskunta rahoittaa, rakentaa ja ylläpitää omaa verkostoaan ja kunta ainoastaan myy osuuskunnalle vettä.

Vastaava kiinteistönhoitaja Jarmo Aalto selvitti liittymisehtoja.

Ehdotus:  Puheenjohtajan ehdotuksesta rakennuslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi liitteenä nro 2 olevat ohjeet vesi- ja viemäriosuuskunnille liittymisestä kunnan verkostoihin.

Päätös:  Hyväksyttiin yksimielisesti.

==============================

Kh 4.6.2007                        LIITE No 41 / K.hall. 4.6.2007 § 148       Ohjeet

148 §                                  

                                            Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti liitteenä olevat ohjeet vesi- ja viemäriosuuskunnille liittymisestä kunnan verkostoihin.

                                            Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

                                            =============================

Kv 11.6.2007                      LIITE No 16 / K.valt. 11.6.2007 § 34       Ohjeet

(12)  34 §

                                            Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

Kustavin kunta                                                                                        

Tekninen toimisto                                                                                                                

Keskustie 7

23360 KUSTAVI

Liite em. päätökseen:

OHJEET VESI/ VIEMÄRIOSUUSKUNNAN LIITTYMISESTÄ KUSTAVIN KUNNAN VERKOSTOIHIN

Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan vähintään kolme kiinteistöä ja sen on rekisteröidyttävä.

Osuuskunta rakentaa ja ylläpitää tarvittavat verkostot ja muut laitteet.

Osuuskunta hankkii ja ylläpitää mittarikaivoa, joka asennetaan kunnan runkolinjan liitoskohtaan kunnan valvonnassa.

Kunta lukee mittarin ja laskuttaa osuuskuntaa edeltä sovittavin väliajoin mittarilukeman mukaan.

Osuuskunnan liittymismaksu kunnalle lasketaan arvioidun vedenkulutuksen mukaan. Jos vuosittainen vedenkulutus on kolmena vuonna peräkkäin yli arvioidun, liittymismaksua voidaan korottaa. Jos vuosittainen vedenkulutus on alle arvioidun, kunta ei ole velvollinen palauttamaan jo perittyä liittymismaksua.

Vesi- ja viemärijohdot tulee rakentaa kunnan ohjeiden mukaan.

Osuuskunta hankkii tarvittavat luvat ja lausunnot. (tiealitusluvat, vesialitusluvat, terveys- ja ympäristöviranomaisen lausunnot ym.)

Osuuskunta määrittelee toiminta-alueensa rajat ja ilmoittaa ne kunnalle.

Jos osuuskunta toimittaa vettä yli 10 m3 vuorokaudessa tai se palvelee yli 50 henkilöä, on se Vesihuoltolain (VHL 119/2001) tarkoittama vesihuoltolaitos.

Osuuskunta on velvollinen suorittamaan veden velvoitetarkkailua vähintään Sosiaali- ja terveysministeriön asetusten (STM 461/2000 tai 401/2001) mukaan.

Kunta vastaa siitä, että sen toimittama vesi on talousvedeksi kelpaavaa osuuskunnan liitoskohdassa ja osuuskunta vastaa veden laadusta siitä eteenpäin.

Osuuskunta toimittaa kunnalle:

                             -yhteyshenkilön nimen ja yhteystiedot

                             -laskutusosoitteen

-yleiskartan, josta näkyvät rakennettu verkosto ja siinä olevat sulut ja muut laitteet.

-lukittavan mittarikaivon avaimen

                             -listan verkostoon liittyjistä

Kunnalla on oikeus sulkea osuuskunnan liittymä, jos verkostossa epäillään vuotoa tai muusta pätevästä syystä. Liittymän sulkemisesta ilmoitetaan osuuskunnan yhteyshenkilölle.

Vielä veden käyttöilmottelusta.

Edellisen kirjoituksen jatkeeksi. Kiinteistöjen antamien käyttöilmoitusten ja Kustavin kunnan mittausten epäsuhe hieman selittynyt. Tosin ei alkuunkaan riittävästi. Excel- muodossa olevassa taulukossa ilmeni useampiakin tapauksia jossa mittari oli asennettu väärin päin eli miinusti edellisen mittauksen tulosta. Tästä muodostui virhe joka hieman korjasi laskemaa. Syytä tässäkin muistuttaa, että mittareissa on nuoli joka osoittaa veden virtaussuunnan. Eli nuoli tulee osoittaa käyttöpisteseen päin! Valitettavasti vai osa jäsenistämme lukee näitä tekstejä joten olisi kaikin tavoin suotavaa, että lukijat kertoisivat asiat naapureilleen. Kaikki olemme maksumiehinä kuitenkin.

Asiaa selvitellään edelleen yhteistyössä Kustavin kunnan ja laiteasentajan toimesta. Eli haetaan mahdollia kulutuspiikkejä vuoden 2019 ajalta kummastakin vesijohtolinjastamme. Jos jollain on asiasta tietoa voi ottaa minuun yhteyttä puhelimella tai sähköpostilla. Kaikki tieto on nyt tarpeellista, että saamme asian toimimaan. Hallitus tullee antamaan vuosikokouksen hyväksyttäväksi tarkat pelisäännöt miten vesilaskutusta ja millä ehdoin tullaan jatkossa toteuttamaan. Tämä on ehdottoman tärkeää tilitoimistollemme, että he voivat omat toimensa hoitaa korkeimman päätäntäelimemme tahdon mukaisesti.

Käyttöveden ilmoitukset.

Vesiosuuskunnallamme on ongelma nimittäin käyttöveden ilmoituksissa. Kustavin kunnan ilmoitusten perusteella meillä ei ole ilmaantunut ympäri vuorokautisia vuotoja kummassakaan vesiliittymässämme eli Rauhalantien ja Vuosnaisten vesiasemien liittymissä.

Vertailessamme Kustavin kunnan liittymäkohtaisia (Rauhalan-/Vuosnaisten vesiasema) kulutuksia kiinteistöjen antamiin kulutusilmoituksiin niin eivät juurikaan korreloi keskenään eli missä vika? Vitsit vähissä tässä asiassa.

Asia yksinkertaisesti on niin, että kiinteistöt eivät anna oikeita tietoja tai tietoja lainkaan? Eli mittarin ohijuoksutusta harjoitetaan melkoisesti. En kerro vielä paljonko, mutta merkittävästi kuitenkin. Laskelmat pitää vielä tarkistaa, jotta lukuja voi julkistaa. Näin yksinkertaisesti ei voi jatkua vaan asia pitää tutkia perusteellisesti. Eli jos joillakin on asiasta jotain valaisevaa esitettävä niin voi vaikka anonyymisesti lähettää postia minulle? Muuten sähköpostilla tai puhelimella!

Jokaisen tulee ymmärtää, että vesilaskun Kustavin kunnalle maksamme yhteisesti. Valitettavasti meidän suurkuluttajamme maksavat eniten tästä ohijuoksutuksesta nyt. Tämä muodostuu vesikuution hinnasta joka ylittää kunnan velotuksen. Tähän pitää tehdä muutos eli pudottaa veden hinta lähemmäs kunnan veloitusta ja ohijuoksutuksesta/vuodoita runkolinjassa laskuttaa erikseen kaikkia kiinteistöjä yhteisvastuullisesti. Ehkä tämä auttaa kiinnittämään paremmin huomiota miten vesiverkostoamme käytetään? Tarkoituksemme ei ole kerätä voittoja käyttövettä myymällä tai muutenkaan vaan kattaa keräämillämme maksuilla kulumme.

Suuremmat tiedossamme olleet ongelmat alkavat olla korjattu ja sitä osoittaa vuodoton 2019 vuosikin. Nyt voimme keskittyä taksojemme kohtuuttamiseen ja vesiosuuskuntamme toiminnan ylläpitämiseen. Aivan selvää on, että aina voi jotain sattua ja korjausta vaativaa? Tähän olemme kuitenkin taloudellisesti hyvin varautuneet. Siis kassan kasvattaminen ei ole tarpeellista. Tähän ehdoton edellytys on, että toimimme rehellisesti ja puhallamme yhteen hiileen yhteisen omaisuutemme hoitamisessa.

Vuosikokous lähestyy ja pöytä alkaa olla siivottu. Vuosikokous tullee saamaan 2019 vaatimuksen mukaisen selonteon paineviemärikysy-myksestäkin toivon mukaan hyvissä ajoin ennen kokousta.